Elämää flopin jälkeen — eli perusteet no-limit -Texas Holdemin outeista
Flopin jälkeiset perusvaihtoehdot:
- Sait osuman, eli esimerkiksi korkeimman parin hyvällä hailla/kolmoset jne.
- Et saanut vielä mitään valmista, mutta sait vetokäden eli esim. neljä korttia samaa maata (värin veto) jne.
- Et osunut etkä saanut vetokättä.
Kolmatta vaihtoehtoa ei tarvitse juuri käsitellä: jos ei ole mitään valmista eikä edes mahdollisuutta saada kunnon kättä → silloin luovu korteista jos joku panostaa.
Kohdat 1 ja 2 ovat itse asiassa saman ongelman kaksi eri puolta. Eli jos sait hyvän käden jo flopissa, kuinka paljon sinun pitää panostaa? Jos taasen sait vetokäden, kuinka paljon kannattaa maksaa saadaksesi mahdollisuuden saattaa käsi valmiiksi?
Jos sait hyvän valmiin käden ratkaisu on helppo: panosta noin potin verran. Haluat vastustajan maksavan, mutta toisaalta et halua tehdä maksua matemaattisesti kannattavaksi vetokädelle.
Vetokäden saadessasi ensimmäiseksi on arvioitava vastustajan käsi. Seuraavaksi on laskettava niiden pakassa olevien korttien määrä, jotka tekevät kädestäsi voittokäden. Näitä kortteja kutsutaan outeiksi. Sitten vain laskemaan todennäköisyyttä sille, että saat sen haluamasi kortin ja voittokäden.
Tässä on sitten se varoituksen paikka: sinun on oltava varma siitä, että vetokätesi toteutuessaan on myös voittokäsi. Esimerkiksi jos flopissa on pöydällä pari ja vihu panostaa vahvasti saattaa hänellä olla jo valmis täyskäsi. Eli heitä se avoin suoran vetosi pois.
Perinteinen laskentaesimerkki vetokäden outeista:
Flopissa mukana kaksi pelaajaa; sinä isosta blindista, ja tiukka vastustaja maksoi mukaan aikaisesta positiosta. Kaikki muut luopuivat jo ennen floppia.
Sinulla on kädessäsi JT.
Flopissa A, 8 ja 9. Kaikki eri väriä. Eli floppasit avoimen suoran vedon (neljä peräkkäistä korttia).
Potissa on 8€ ja vastustaja korottaa 2€, kannattaako maksaa?
Arvioit ensin vastustajasi kortit: tiukka pelaaja maksoi muka aikaisesta positiosta, joten hyvin todennäköisesti hänellä on pari tai esimerkiksi AJ/A10. Joka tapauksessa hänellä on tässä vaiheessa parempi käsi ja tarvitset luultavasti suoran voittaaksesi.
Suoraan käy joko 7 tai Q eli outteja on jäljellä pakassa 8.
Tässä taulukko ettei tarvitse aina turvautua taskulaskimeen:
| Outtien lukumäärä flopilla | % osumalle turnilla tai riverillä. |
|---|---|
| 1 | 4,4 % |
| 2 | 8,4 |
| 3 (Ylikortti pariksi) | 12,5 |
| 4 (suoran väliinveto) | 16,5 |
| 5 | 20,3 |
| 6 (kaksi ylikorttia) | 24,1 |
| 7 | 27,8 |
| 8 (Avoin suoran veto) | 31,5 |
| 9 (Värin veto) | 35,0 |
| 10 | 38,4 |
| 11 | 41,7 |
| 12 (värin veto+suoran väliin veto) | 45,0 |
| 13 | 48,1 |
| 14 | 51,2 |
| 15 (värisuoran veto) | 54,1 (vähintään suoraksi) |
Taulukosta näet, että sinulla on 31,5 prosentin mahdollisuus saada suorasi valmiiksi. Vastustaja panosti 2 euroa. Jos maksat panotuksen 12 euroa, voit siis maksamalla pari euroa voittaa 12 euron potin. 2 € on noin 17 prosenttia 12 euron potista, ja koska todennäköisyytesi saada suora oli 31,5 %, on maksu siis kannattava.
Jos vastustaja olisi panostanut esimerkiksi 12 €, olisit joutunut maksamaan 12 € voittaaksesi 32 €:n potin. Maksusi olisi tällöin jo 37,5 prosenttia potista, eli suurempi kuin todennäköisyys saada suora eli maksu olisi kannattamaton.
Jos siis osut flopilla, ja oletat, että vihulla on vetokäsi: panosta niin paljon, että vetokäden katsominen ei kannata. Toivottavasti vastustaja maksaa sillä, silloin hän pelaa vastoin vodennäköisyksiä.
Jos taasen sait vetokäden, maksa vain jos panostus on riittävän pieni, eli pienempi kuin todennäköisyytesi saada käsi valmiiksi.
Mutta koska kyseessä oli no-limit-Holdem, ei kaikki olekaan aivan näin yksinkertaista. Outtien todennäköisyydet on kuitenkin osattava jos aikoo pelata voitollista pokeria.
Mitä jos todellakin saat tarvitsemasi kortin turnilla tai riverillä, voitko olettaa, että vihu jatkaa panostustaan tai maksaa sinun panostuksesi? Tai jos et saa korttiasi turnilla — saatko ilmaisen riverin, vai joudutko taas maksumieheksi?
Tämä olettama pitäisi ottaa mukaan laskelmiin kun arvioit flopin jälkeistä tilannetta — maksun kannattavuuden ja potin koon välistä suhdetta. Jos vastustajasi on todella aggressiivinen ja jatkaa aina panostusta, nostaa tämä lopullisen potin kokoa ja samalla se nostaa sitä summaa, mikä on kannattavaa maksaa vetokädellä. Samalla tavoin potin koko ja pottikertoimet nousevat jos vihu on ns. calling station, eli hän todennäköisesti maksaa isonkin korotuksen.
Joudut siis arvioimaan enemmän kuin pelkästään yhden maksun kannattavuutta potin kokoon nähden. Oleellinen tieto tässä arvioinnissa on vastustajan pelityyli ja hänen pelimerkkiensä (rahan) määrän seuraaminen. Potti ei voi kasvaa suuremmaksi kuin mitä siihen osallisilla on pelimerkkejä. Voit voittaa vastustajalta vain sen verran rahaa kuin mitä hänellä on pöydässä jäljellä.
Juuri nämä implisiittiset pottikertoimet ovat se syy, miksi ylitiukkaa ja flopin jälkeen aggressiivista peliä pelaavaa pelaajaa vastaan voi katsoa flopin huonollakin kädellä. Ja tämä on samalla se syy, miksi ylitiukkaa peliä pelaavat eivät voita, jos pöydässä on edes pari hyvin vastustajia lukevaa pelaajaa.
En tarkoita että kaikkien pitäisi pelata ns. löysää peliä, mutta pelkkien ässäparien pelaaminen ei onnistu kuin aivan aloittelijoita vastaan.
Eli älä raivoa chatissa jos vihu vie kaikki rahasi 67s kädellä ässäpariasi vastaan. Hän on todennäköisesti lukenut pelisi oikein ja laskenut flopin katsomisen kannattavan.